Yhteistoimintaoikeus

On olemassa laki yhteistoiminnasta yrityksessä. Yhteistoiminnan osapuolina ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Sen tarkoituksena on edistää yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä. Lain tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa. Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin heidän työtään, työoloja ja asemaansa koskevissa asioissa. Lain tavoitteena on tiivistää työantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi. Henkilöstöryhmien edustajina ovat joko työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai luottamusvaltuutettu (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007)

Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa. Aidolla vuorovaikutuksella pyritään edistämään luottamusta sekä mahdollistaa yhteistyön, joka hyödyttäisi molempia osapuolia. Tavoitteena olisi, että työnantaja ja henkilöstö pääsisivät yksimielisyyteen yrityksen toiminnan kehittämisestä. Aina kuitenkaan yhteisymmärrykseen ei päästä. Laki kuitenkin takaa sen, että henkilöstö saa osallistua heitä koskeviin päätöksiin. (Äimälä & Kärkkäinen, 2015, s.16)

Nopealla googlaamisella löytyy useampi yritys, joilla on ollut yt-neuvotteluja tämän ja viime vuoden aikana. Tampereen yliopisto, Touhulan päiväkodit, Philips, Kone, YIT, tässä muutamia esimerkkejä yrityksissä, joissa on ollut yt-neuvotteluja. Kaikissa tapauksissa kyseessä on ollut tarkoituksesta vähentää työntekijöitä. Vähentämistä perustellaan mm. yrityksen muutoksilla tai koronan vaikutuksilla yrityksen tuottavuuteen. Yt-neuvotteluja tulee aina olemaan, koska yrityksen toiminnan on mukauduttava maailmassa tapahtuviin muutoksiin. Itselläni ei ole kokemusta yt-neuvotteluista, mutta sivusta olen niitä päässyt seuraamaan. Eräässä yrityksessä lomautettiin vuorotellen työntekijöitä hetkellisesti toiminnan hetkellisen hiljentymisen vuoksi. Uskoisin, että tällä ratkaisulla vältyttiin irtisanomisilta. Kun tuotanto taas alkoi toimimaan normaalisti tilausten johdosta, oli kaikille työntekijöille jälleen töitä kokoaikaisesti. Yt-neuvottelut eivät siis aina tarkoita irtisanomisia, vaikka sillä sellainen leima saattaakin olla. Kuitenkin yt-neuvottelujen aikana olisi erittäin tärkeää se, että luottamus säilyisi osapuolien välillä. Näin ei kuitenkaan aina ole ja joskus näkemykset eroavat niin suuresti, ettei yhteisymmärrykseen meinata päästä.

Yt-neuvottelut etenevät niin, että työnantaja antaa työntekijöille neuvotteluesityksen. Siinä tulee käydä ilmi, miksi toimenpiteisiin ryhdytään, kuinka paljon työvoimaa vähennetään ja keitä se koske. Neuvotteluissa käydään esityksessä ilmi tulleita asioita läpi. Työntekijöiden edustaja pitää muita työntekijöitä ajan tasalla neuvotteluista. Kun neuvottelut on käyty loppuun, tehdään päätöksiä. Kun neuvottelut päättyvät, työnantaja antaa kirjallisen ilmoituksen lomautuksista tai irtisanottavista. Neuvotteluissa tulisi pyrkiä yksimielisyyteen, mutta näin ei kuitenkaan aina ole. (PAM)

Forssan lehti kirjotti lauantaina 2.10.2021, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriä uhkaa yt-neuvottelut. Yt-neuvottelut perustellaan sairaanhoitopiirin heikolla taloustilanteella. Huono taloustilanne johtuu sairaanhoitopiirin mukaan siitä, että ulkopuolisten sairaaloiden käyttö on noussut reilusti kuluvana vuonna. Tehyn pääluottamusmiehen Piritta Järvisen mukaan tieto yt-neuvotteluista on otettu henkilökunnan keskuudessa vastaan tyrmistyneinä. Järvisen mukaan hän ei näe mitään säästöjä siinä, että henkilökuntaa lomautetaan, varsinkin, jos se lisää ulkopuolisten ostojen määrää. Hoitajapula syvenee, mikäli yt-neuvottelut etenevät lomautuksiin, uskoo Järvinen. (Valkama, 2021, s. 4-5) Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ilmoitus yt-neuvotteluista on saanut tyrmistyneen vastaanoton. Jatkuvasti uutisissa ollut hoitajapula on ristiriidassa sairaanhoitopiirin lomautusten kanssa. Tälläkin hetkellä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirillä on rekrytoinnit käynnissä, joissa etsitään työhön sairaanhoitajia. Heillä on kampanja menossa, jossa sairaanhoitaja saa 1000€ palkkion silloin, kun on ollut talossa työssä 6 kuukautta. Myös se henkilö, joka on ollut mukana rekrytoimassa kyseistä sairaanhoitajaa saa 1000€ palkkion. Mielestäni tämä rekrytointi ajatus ja houkutin uusille sairaanhoitajille on erinomainen, mutta kun sen nyt yhdistää tietoon mahdollisista yt-neuvotteluista herättää vain kysymyksen, miksi? 

Yt -neuvotteluissa työnantaja on mielestäni vahvoilla, koska työntekijöille on annettu mahdollisuus sanoa mielipiteensä, mutta sillä ei tarvitse olla mitään vaikutusta päätöksiin. Uskoisin, että tästä syystä työntekijöillä on usein yt-neuvotteluista huono mielikuva, joka on tietenkin ymmärrettävää. Varsinkin koropandemian aikana yrityksillä on ollut paljon yt-neuvotteluja, joiden johdosta työntekijöitä on lomautettu sekä irtisanottu. Yrityksiä on mennyt konkurssiin. Jatkuva epävarmuus koropandemiasta johtuvien rajoitusten kestoon ja määrään, on esimerkiksi kulttuuri- ja tapahtuma-alalla johtanut siihen, että mitään ei uskalleta edes suunnitella järjestettäväksi. Tapahtuma-ala työllistää noin 200 000 ihmistä, joten koronapandemiasta johtuva epävarmuus on koskettanut monia työntekijöitä. Ala onkin ollut paljon julkisuudessa viime aikoina, koska se ei kestä enää taloudellisesti tätä tilannetta. Monien ihmisten työpaikat ovat olleet vaarassa ja on tullut pitkiä lomautuksia koronapandemiasta johtuen.