Työturvallisuus ja työhyvinvointi

Työntekijä yksilönä

Organisaatiossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat työntekijään suuresti, jopa suuremmin kuin johtohenkilöstö osaa ajatella. Muutokset vaikuttavat niin työelämään kuin yksityiselämäänkin ja työntekijää ympäröiviin ihmisiin, kuten lapsiin ja puolisoon. Muutosten keskellä on huolehdittava riittävästä perehdyttämisestä, jotta työturvallisuus säilyy. Työntekijälle on tärkeää, että asioista tiedotetaan avoimesti ja ajoissa. Positiivisten asioiden esiin nostaminen auttaa jaksamaan arjessa ja esihenkilön positiivinen ja rauhallinen asenne heijastuu työntekijöihinkin. Työntekijän itsestä huolehtiminen niin fyysisesti kuin henkisestikin auttaa jaksamaan työssä ja kun työntekijä voi hyvin niin työturvallisuuskin on paremmalla tasolla. 

Työturvallisuuslain tarkoituksena on työntekijän työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennalta ehkäistä ja torjua työntekijän fyysisen ja henkisen terveyden haittoja, torjua työtapaturmia sekä ammattitauteja.  (Työturvallisuuslaki 738/2002 §1).  

Työn organisointi ja kuormittavuus

Hyvin organisoitu työ luo työntekijälle turvallisuuden tunnetta, koska hän tietää mitä tekee ja mitä häneltä odotetaan. Työn organisointi lisää työturvallisuutta, koska työtä ja sen tekoa on suunniteltu sekä se vähentää työn kuormittavuutta ja näin ollen lisää hyvinvointia. Työtä voi organisoida monella tavalla ja siksi esihenkilöiden olisi hyvä ottaa aikaa työn organisoinnille ja miettiä mitkä asiat juuri heidän yrityksessä on tärkeintä organisoida. Työn organisointi vähentää myös henkilöiden kuormitusta, koska työntekijöillä on selkeämpi käsitys tehtävistä eikä epäselvyyksiä tule niin paljoa. 

Työturvallisuuslain mukaan työntekijöiden fyysiset ja henkiset voimavarat täytyy huomioida työn suunnittelussa ja mitoituksessa. Tämä vähentää tai välttää työntekijälle aiheutuvaa turvallisuuden tai terveyden haittaa. (Työturvallisuuslaki 738/2002 § 13)

Työskentely ympäristö

Yrityksen on huolehdittava, ettei työympäristö kuormita työntekijää fyysisesti esimerkiksi liian raskaalla ja runsaalla työllä sekä liian vaikeilla työtehtävillä, jolloin sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi kärsii. Turvallinen työympäristö vähentää työntekijän stressiä ja näin ollen lisää työhyvinvointia. Työtapaturmien ja loukkaantumisten lukumäärä on suuri, joten yritysten pitää kiinnittää huomiota työturvallisuuteen, koska samalla se vaikuttaa työntekijään ja yrityksen maineeseen.

Työturvallisuuslaissa on määritelty esimerkiksi, että työnantajan on huolehdittava tarkoitukseen soveltuvista työympäristön rakenteista, työtiloista, työ- tai tuotantomenetelmistä, työssä käytettävistä koneista ja laitteista, työvälineistä sekä terveydelle vaarallisista aineista ja näiden vaikutuksesta työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen. Työympäristön suunnittelussa on tarvittaessa huomioitava myös vammaiset ja muut erityisitä järjestelyjä vaativat henkilöt.  (Työturvallisuuslaki 738/2002 §12) 

Sosiaaliset suhteet ja työilmapiiri

Ihmisten keskittyminen positiivisiin asioihin lisää positiivisuutta sekä ihmisten jaksamista työpaikalla. Se lisää myös motivaatiota. Esihenkilöllä on vaikutusta työilmapiiriin, mutta viime kädessä siitä vastaa jokainen itse omalla käytöksellään. Toisten työn kunnioittaminen, kannustaminen ja kuunteleminen ovat esimerkkejä asioista, jotka parantavat työilmapiiriä. Kollegoiden kanssa keskusteleminen muustakin kuin työhön liittyvistä asioista esimerkiksi tauoilla auttaa jaksamaan työssä ja myöskin lisää työntekijöiden toistensa tuntemista.

Työturvallisuuslain mukaan työntekijän täytyy toimia yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveyttä koskevia ehdotuksia ja saada niihin palaute. ( Työturvallisuuslaki 738/2002 §17 )

Työpaikan ja yrityksen toiminta

On tärkeää, että työpaikalla työhyvinvoinnista vastaa koko organisaatio johdosta työntekijöihin. Yrityksen olisi hyvä pyrkiä huolehtimaan työntekijän psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Johtohenkilöstön ja esimiesten suhtautuminen työntekijöihin kunnioittavasti lisää työntekijöiden motivaatiota ja psyykkistä jaksamista. On tärkeä, että työpaikan toiminta on aitoa eli se mielikuva, joka halutaan välittää asiakkaille ja ulkopuolisille toimijoille pätee myös oikeasti yrityksessä ja ohjaa aidosti sen toimintaa. Yrityksen on tärkeää ottaa työntekijöiden toiveita vakavasti, koska ainoastaan se, että työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin lisää työhyvinvointia. Mutta pelkkä asioista puhuminen ei riitä vaan tarvitaan myös oikeita tekoja. Jos työntekijä huomaa, että hänen toiveita on kuunneltu niin se on myös yksi työmotivaatiota lisäävä tekijä.

Työturvallisuuslaissa on mainittu, että työnantajan velvollisuus on huolehtia työntekijän työturvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on siis huolehdittava työhön, työolosuhteisiin ja työntekijöiden henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät asiat. ( Työturvallisuuslaki 738/2002 §8)  

Esimiehen rooli ja johtaminen

Esihenkilöllä on tärkeä rooli yrityksen toiminnassa esimerkiksi työilmapiirin kannalta. Esihenkilön oma motivoituneisuus ja helposti lähestyttävyys vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin. Esihenkilö on se, johon työntekijät usein turvautuvat, joten jos esihenkilölle on vaikea puhua niin se lisää työntekijän psyykkistä kuormitusta. Esihenkilön on tärkeä puhua työntekijöiden kanssa muustakin kuin työhön liittyvästä, jotta jännite työntekijän ja esihenkilön välillä pienenee. Esihenkilöltä on tärkeää saada palautetta niin positiivisista kuin rakentavista asioistakin. Esihenkilön on tärkeä tarkkailla yrityksen työturvallisuutta, koska johto ei useinkaan ole niin paljoa tekemisissä työntekijöiden kanssa.

Työturvallisuuslaissa on mainittu, että työnantajan on valittava, toteutettava ja suunniteltava toimenpiteet työolosuhteiden parantamiseksi. Työantajan täytyy tarkkailla jatkuvasti työyhteisön tilaa, työympäristöä ja työtapojen turvallisuutta. ( Työturvallisuuslaki 738/2002 §8)

Työhyvinvointi ja työturvallisuus

Työntekijän työhyvinvointia voi parantaa esimerkiksi luomalla rennon ilmapiirin, ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon sekä antamalla heille vinkkejä jaksaa työssä ja työn ulkopuolella. Työntekijän täytyy kuitenkin huolehtia itse itsestään myös vapaa-ajalla, jolloin se heijastuu työssä jaksamiseen.

Työturvallisuutta voi parantaa esimerkiksi käymällä läpi huolellisesti ohjeet työn tekemistä varten, luomalla avoimen ilmapiirin, jossa voi kysyä apua sekä valvomalla työturvallisuuden toteutumista.

Työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta vastaa työnantajan lisäksi myös työntekijä itse. 

Ryhmämme jäsenellä on kokemusta työturvallisuuteen liittyen siitä, että ohjeistusta turvalliseen työskentelyyn on tullut varsinkin aloittaessa työtä, mutta parannettavaa olisi ollut, koska esimerkiksi palovammoja tuli usein. Ryhmäläinen kuitenkin on sitä mieltä, että työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin tullaan panostamaan tulevaisuudessa vielä enemmän, koska jos katsoo ajassa taaksepäin niin kehitystä on tapahtunut jo paljon, joten nämä aihealueet ovat tärkeitä.