Työsuhde, sopimukset ja työmarkkinat

Työsopimuslakia sovelletaan työsopimukseen, jossa työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsopimuslain mukaan työnantajan on noudatettava vähintään yleissitovaa työehtosopimusta. (Laki työsopimuslaista 55/2011)

Työsopimuksia on erilaisia, tässä käsitellään määräaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Määräaikaista työsopimusta tehdessä tulee olla tarkka siitä, että määräaikaisuudelle on perusteltu syy työnantajan puolelta. Jollei perusteltua syytä määräaikaisuudelle ole, työsopimus katsotaan olevan toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikaisessa työsopimuksessa työsuhteen päättymisaika on kirjattu. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on voimassa niin kauan, kuin toinen osapuoli (työntekijä tai työnantaja) sen purkaa. Sopimukseen kuuluu myös koeaika, jonka aikana kumpi vaan osapuoli voi ilman selitystä sopimuksen purkaa. Koeajan jälkeen työntekijä voi koska vaan purkaa työsopimuksen, mutta työnantaja ei voi sopimusta purkaa kovinkaan helposti. (Moilanen, 2013, s. 41-42)

Itse olen tehnyt nuorempana paljon töitä määräaikaisilla työsopimuksilla sekä 0-tuntilaisena eli työtuntien määrä vaihteli kuukausittain. Nykyään on työnteko muuttunut sellaiseksi, että saatat olla monessa paikassa samaan aikaan työsuhteessa ja tehdä eri tuntimääriä näihin paikkoihin. Sellainen ennen tehtävä ns. tehdastyö-malli on jo jäämässä unholaan. Tällä tarkoitan sitä, että ollaan kahdeksantuntia päivässä samassa yrityksessä koko työuran ajan. Monesti saattaa olla niin, että teet töitä saman yrityksen sisällä, mutta vaihtelevasti eri toimipisteissä. Saatat tehdä projekteja eri yrityksille samanaikaisesti. Työt saattavat vaihdella suuresti myös ihan saman yrityksen sisällä. Työn tulevaisuus ja sitä myötä vaatimukset työntekijöitä kohtaan, ovat muuttumassa enemmän monipuolisempaan suuntaan, jossa työntekijöiltäkin vaaditaan laajaa osaamista oman alansa sisällä. 

Työlainsäädäntö on pohjana työmarkkinoiden säännöille. Työehtosopimuksilla (tes) taas sovitaan tarkemmin työsuhteen vähimmäisedot, joita työnantajan ja työntekijöiden tulee noudattaa niin kauan, kuin sopimus on voimassa. Sopimuksen voimassaoloaikana ei saa lakkoilla. Työehtosopimukset ovat alakohtaisia ja niissä sovitaan mm. palkoista, työajoista ja lomista. Sopimusten noudattamista valvoo ammattiliitot.  (Duunitori, 2020)

Haastattelin Anne Järvistä, joka on toiminut luottamusmiehenä. Seuraavat kappaleet on koostettu hänen haastattelustaan. Luottamusmiehen tehtävänä on toimia toimihenkilöiden edustajana kaikissa neuvottelu- ja sopimusasioissa. Neuvotteluosapuolina ovat luottamushenkilöt sekä mm. johtoryhmienjäsenet työnantajan edustajina. Järvinen toimi 14 vuoden ajan toimihenkilöiden luottamusmiehenä. Hänen toimiessaan luottamusmiehenä oli ensimmäisenä tehtävänä tuoda esiin neuvottelukulttuuri, jota ei ollut yrityksessä. Yrityksessä laadittiin paikalliset sopimukset ja käytännöntoteutukset työehtosopimusta pohjana käyttäen yhdessä luottamusmiehen kanssa. Yrityksessä laadittiin myös muita paikallisia sopimuksia, kuten bonuspalkkausta, työaikaa ja lomia koskevia sääntöjä sekä YT-neuvotteluja; joissa oli aina luottamusmies mukana. (A. Järvinen, henkilökohtainen tiedonanto, 6.10.2021)

Työntekijän näkökulmasta luottamusmies on henkilö, joka pitää huolta siitä, että työehtosopimusta ja työlainsäädäntöä noudatetaan. Luottamusmies on mukana paikallisessa sopimusneuvottelussa ja pitää työntekijöiden mielipiteen esillä. Luottamusmies on aina YT-neuvotteluiden osapuolena, koskee neuvottelu mitä tahansa asiaa. Hänen tehtävänään on tuoda asiat esille työyhteisöön selko sanaisesti sekä tietää myös laki- ja sopimuspuoli neuvotteluissa. Luottamusmies on edunvalvoja oikeudenmukaisen- ja tasa-arvoisen työyhteisön ylläpidossa. Hän pitää yllä hyvää työrauhaa. Työnantajan näkökulmasta luottamusmies on selkeä ja ainut äänikanava työntekijöiden ja johtoryhmän välillä kaikissa työyhteisön asioissa. Työnantajan ei tarvitse sopia ja keskustella jokaisen kanssa erikseen, vaan on yksihenkilö, joka vie tiedot eteenpäin ja vastaa kokonaiskuvasta työsopimusasioissa. (A. Järvinen, henkilökohtainen tiedonanto, 6.10.2021)  

Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja vuonna 2021 on 51 100. Vuotta aiemmin niitä oli 35 400. Määrä on nyt samalla tasolla kuin ennen koronapandemian alkua. (Tilastokeskus, 2021) Tällä hetkellä puhutaan paljon työttömyydestä, työntekijän ja työntarjoajan kohtaamattomuudesta sekä koronapandemian vaikutuksista Suomen työmarkkinoihin. Ilmiönä tämä on mielenkiintoinen. Yrityksille povataan kasvua koronan helpottumisen myötä. Voisi ajatella, että ne yritykset, jotka koronasta selvisivät, ovat nyt risteyskohdassa. Miten tästä eteenpäin? Ongelmana tällä hetkellä on monilla aloilla se, että työvoimaa ei saa. Näitä aloja ovat mm. sosiaali- ja terveysala sekä ravintola-ala. Koronan myötä tuli epävarmuus työmarkkinoille ja moni lähti muihin töihin. Nyt niitä oman alan töitä olisi taas tarjolla, mutta missä ovat tekijät. Sosiaali- ja terveysalalla jo valmiiksi vaikea tilanne meni koronan myötä kestämättömäksi. Tästä syystä moni alalla ollut vaihtoi muihin töihin. Suomessa olisi töitä, paljon. Mutta mistä saisimme työntekijöitä. Tuttavallani on kasvava rakennuspuolen yritys, johon hän on vuoden ajan jo etsinyt työntekijöitä, mutta edelleenkään ei ole kaikkia paikkoja saatu täytettyä. Hän on houkuttimena käyttänyt myös sitä, että yritys kouluttaa työntekijän työhön. Mistä siis johtuu, että Suomessa on vaikeaa saada rekrytoitua ihmisiä? Tähän kysymykseen varmasti moni etsii tällä hetkellä vastausta ja ratkaisua. Itse olen sairaanhoitaja, enkä ole vielä niin suurta houkutinta saanut, että niihin töihin palaisin. Varmasti monella alalta lähteneellä on sama ajatus.