Työehdot

Työajan peruskäsitteet

Työn suorittamisen muotoja on erilaisia, riippuen työtehtävän luonteesta ja erilaisista työympäristöistä. Työehdot pohjautuvat työaikalakiin, joka päivitettiin viime vuonna vastaamaan paremmin työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin. Näistä muutoksista voimakkaimpana ajasta ja paikasta riippumattoman työnteon yleistyminen. Uusi työaikalaki (872/2019) tuli voimaan 1.1.2020.

Työaika on työhön käytetty aika sekä aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. (Työaikalaki, 872/2019)

Palkansaajien keskusjärjestö STTK (2017) selkeyttää työajan käsitettä alla olevassa videossa:

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen työaika voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana ylittämättä kahdeksan tunnin säännöllistä päivittäistä työaikaa. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuorokautisen säännöllisen työajan pidentämisestä enintään kahdella tunnilla, mutta viikoittainen säännöllinen työaika saa olla enintään 48h. (Työaikalaki, 872/2019)

Säännöllinen työaika saadaan järjestää vuorotyöksi, jolloin työn alkamis- ja päättymisaika vaihtelevat. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. (Työaikalaki, 872/2019)

Laissa nimenomaisesti säädetyissä töissä (esim. turvallisuus-, sosiaali- ja ravitsemispalveluissa) työaika voidaan järjestää jaksoissa. Jaksotyössä työaika on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. (Työaikalaki, 872/2019)

Yötyö on työtä, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana. Uudessa työaikalaissa on peräkkäisten yövuorojen määrä rajoitettu viiteen tai työntekijän suostumuksella seitsemään. Viimeisen yövuoron jälkeen työntekijälle on annettava vähintään 24 tunnin yhtämittainen vapaa. (Työaikalaki, 872/2019)

Lisätyö on työtä, joka tehdään työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työn lisäksi. Lisätyön tekeminen edellyttää aina työnantajan aloitetta. Lisätyötä saa teettää vain, jos työntekijä antaa siihen suostumuksensa, jollei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa. Työntekijällä on tällöin kuitenkin oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä. (Työaikalaki, 872/2019)

Ylityö on säännöllisen, työaikalaissa määritellyn enimmäistyöajan lisäksi tehtyä työtä. Myös ylityön tekeminen edellyttää aina työnantajan aloitetta. Ylityön teettäminen edellyttää, että työntekijä antaa kutakin kertaa varten erikseen siihen suostumuksensa. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa ylityöhön määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. (Työaikalaki 872/2019)

Joustavat työaikamallit

Erilaisilla työaikamalleilla on mahdollista luoda joustavuutta työntekoon. Yksi tällainen työaikamalli on liukuva työaika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta, jossa säännöllistä työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka saa olla enintään neljä tuntia. Liukumat voidaan sijoittaa työpäivän alkuun tai välittömästi kiinteän työajan päättymisen jälkeiseen aikaan taikka työpäivän päättymisen jälkeiseen ilta-aikaan. Näin kertyneitä työaikasaldoja voidaan vähentää tekemällä lyhyempiä työpäiviä tai pitämällä kokonaisia vapaapäiviä. Liukuvassa työajassa viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana. (Työaikalaki 872/2019)

Edellistä vielä joustavampi työaikamalli on joustotyöaika, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Joustotyöaikaa koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on sovittava ainakin päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa, viikkolevon sijoittamisesta, mahdollisesta kiinteästä työajasta ja sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen. Viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana. (Työaikalaki 872/2019)

Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Työnantaja ja luottamusmies sopivat kirjallisesti työaikapankin käyttöönotosta. Työntekijä antaa suostumuksen työaikapankin talletuksiin joko joka kerta erikseen tai sovituksi lyhyeksi määräajaksi. Työaikapankkiin voidaan siirtää esim. lisä- ja ylityötunteja, joita työntekijä voi aikanaan käyttää vapaana ja saada tästä säännönmukaista palkkaa. Työaikapankkiin ei kuitenkaan saa siirtää säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa, kulukorvauksia tai korvausluonteisia saatavia eikä rahamääräistä etuutta sen jälkeen, kun se on erääntynyt maksettavaksi. (Työaikalaki 872/2019)

"Yhtä parasta työaikaa ei ole, työajat tulee räätälöidä työntekijän ja organisaation tarpeisiin."

Yllä oleva Työterveyslaitoksen verkkosivuilta löydetty lainaus kiteyttää hyvin uuden työaikalain tarkoituksen ja nykyisen työympäristön ytimen. Sivustolla kerrotaan myös kuinka hyvät vaikutusmahdollisuudet omiin työaikoihin parantavat työntekijän elämän hallintaa, lisäävät henkilöstön sitoutumista organisaatioon ja halukkuutta vastavuoroiseen joustamiseen. Työntekijän hyvät vaikutusmahdollisuuden omiin työaikoihin ennustavat vähäisempiä sairauspoissaoloja ja jatkamista työelämässä alemman eläkeiän jälkeen. Työntekijän hyvinvointi taas on suoraan yhteydessä hänen tekemänsä työn tulokseen. Näin ollen työntekijän hyvinvoinnista hyötyy myös työnantaja. Valitut keinot kuten työaikajoustot, etätyöt, saldovapaat, työaikapankki, osa-aikatyö on hyvä kirjata työpaikan hyvinvointisuunnitelmaan. (Puttonen, 2017)

Vuosiloma

Työntekijälle kertyy työsuhteen aikana vuosilomaa, jonka ajalta maksetaan palkka. Lomapäivien lukumäärä ja loman ajalta maksettava palkka tai korvaus lasketaan vuosilomalain sekä työnantajaa sitovan työehtosopimuksen perusteella. Jos työntekijälle ei kerry vuosilomaa, hänellä voi silti olla oikeus vapaaseen. Vapaan ajalta ei makseta palkkaa vaan lomakorvaus. Lomakorvausta maksetaan myös työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomapäivistä. (työsuojelu.fi)

Vuosilomaa koskevat määräykset ovat vuosilomalaissa. Tämän lisäksi työehtosopimuksissa voi olla tarkentavia määräyksiä vuosiloman ja sen ajalta maksettavien palkan tai korvauksen määräytymisestä. (työsuojelu.fi) Alla olevassa Ylemmät toimihenkilöt Ry:n (YTN) kuvassa havainnollistetaan vuosiloman kertymisen pääpiirteitä:

Kuva 5. Vuosiloman kertyminen. (YTN, n.d.)

Vuosilomapäivien kertymä lasketaan lomanmääräytymisvuodelta, joka on 1.4.-31.3. Jos työsuhde on 31.3. kestänyt alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut keskeytymättä vuoden, on työntekijällä oikeus saada lomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomamääräytymiskuukaudelta. Esimerkiksi jos työsuhde on alkanut 1.4. tai huhtikuun ensimmäisenä työpäivänä, työntekijä ansaitsee heti työsuhteen ensimmäisenä vuonna kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomamääräytymiskuukaudelta. (Työsuojeluhallinto, n.d.)

Työsuhteen katsotaan lomapäiviä laskettaessa jatkuneen yhdenjaksoisena silloin, jos on tehty useita peräkkäisiä keskeytymättömänä tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia. (Työsuojeluhallinto, n.d.)

Suurin osa vuosilomasta pidetään lomakaudella 2.5.-30.9. Loput lomapäivät voi joko pitää lomakauden ulkopuolella, tai mikäli niin on sovittu, siirtää myöhemmin pidettäväksi. Vuosiloman aikana maksetaan vuosilomapalkkaa. (Työsuojeluhallinto, n.d.)

Työntekijälle ei kerry vuosilomaa osa-aikatyössä, jos työtä on joko alle 14 päivää tai alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Tällöin työntekijällä on kuitenkin oikeus vapaaseen ja siitä maksettavaan lomakorvaukseen. (Työsuojeluhallinto, n.d.)

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus. Lomakorvaus maksetaan ajalta, jolta työntekijä ei siihen mennessä ole saanut kertyneistä vuosilomapäivistä lomaa, lomapalkkaa tai lomakorvausta. (Työsuojeluhallinto, n.d.)

Kuva 6. Vinkkejä työntekijälle. (Webnode, n.d.)

Työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta poimittuja vinkkejä työntekijälle:

Työstä kertyy vuosilomaa, jos työtä on vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa.
Työntekijällä on oikeus esittää oma toiveensa vuosiloman ajankohdasta, ja työnantajan tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida tämä. Työnantaja voi kuitenkin määrätä, milloin vuosiloma pidetään.
Työnantajan pitää sijoittaa työntekijän lomasta 24 arkipäivää lomakaudelle, joka on 2.5.-30.9. Tämä vuosiloman kesälomaosuus pitää saada yhtäjaksoisena.
Työnantajan pitää kohdella työntekijöitä tasapuolisesti vuosilomaa määrätessään. Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohta viimeistään kuukautta (poikkeustapauksessa kahta viikkoa) ennen loman alkamista. Loman ajalta työntekijällä on oikeus saada palkkaa, joka lasketaan vuosilomalaissa ja työssä sovellettavassa työehtosopimuksessa määritellyillä laskentaperusteilla.
Osa-aikatyössä, jossa työpäiviä tai tunteja on kuukaudessa alle vuosilomalaissa asetettujen rajojen, työntekijälle kertyy vapaata. Vapaan ajalta saa palkan sijaan lomakorvausta.
Työntekijällä on oikeus saada lomakorvausta pitämättä jääneestä lomasta tai vapaasta, jos työsuhde päättyy.
Loma on aloitettava ja lomalta on palattava töihin työnantajan ilmoituksen mukaisesti. Maksetun lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus kannattaa aina tarkistaa palkkalaskelmasta tai lomapalkkalaskelmasta.
Jos työntekijä sairastuu ennen sovitun loman aloittamista tai vuosiloman aikana, pitää siitä ilmoittaa viipymättä työnantajalle, sillä työnantajaa voi pyytää siirtämään lomajakson myöhemmälle ajankohdalle. Jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, on hänellä oikeus loman siirtoon vasta mahdollisten omavastuupäivien jälkeen. Omavastuu koskee yli neljän viikon vuosilomaa ja omavastuupäiviä on korkeintaan kuusi. Omavastuupäivät eivät siten saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Työnantajalle pitää toimittaa todistus työkyvyttömyydestä työpaikalla sovitun käytännön mukaisesti. Työntekijä ei saa oma-aloitteisesti jatkaa lomaa sairausaikaa vastaavalla määrällä, vaan työnantaja määrää uuden loma-ajankohdan.
Työnantajan pitää antaa työntekijälle lomapalkan maksamisen yhteydessä lomapalkkalaskelma. Siitä pitää ilmetä lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja sen määräytymisen perusteet.