Tiimityötaidot

Työryhmän ja tiimin eroavaisuus on, että tiimissä kaikkien panostuksella on merkitystä ja siihen kuuluu yhteistyö, kun taas työryhmässä tärkeää on erityisosaajien panos sekä yksilötasolla tehdään päätöksiä. (Vahtolammi, 2015)

Työryhmät ovat myös usein tiimejä suurempia (Lehtinen, 2013).

Ryhmä eroaa työporukasta sillä, että ryhmäläiset ovat voineet valita toisensa ja sen jäsenet voivat olla läheisempiä kuin työporukan jäsenet, kuten perheessä. Tiimin ja ryhmän eroavaisuus voi olla se, että tiimissä pyritään aktiivisemmin tiettyä tavoitetta kohti, kun taas ryhmä voi keskittyä enemmänkin hauskanpitoon, kuten ystäväporukat. (Jyväskylän yliopisto Kielikeskus, n.d.)

Tiimityöhön kuuluu, että ihmiset työskentelevät pysyvässä tiimissä yhteistä tavoitetta ja tehtävää varten (Tilastokeskus, n.d.).

Aidossa tiimityössä esihenkilön ja tiimiläisten kesken on sovittu yhteistavoite ja sen jälkeen tiimi itsenäisesti päättää tehtävänjaon tiimiläisten kesken. Kaikki tiimiläiset osallistuvat yhteisen päämäärän saavuttamiseen. (Ulvila, n.d.)

Tiimin kehitysvaiheita ovat perustamisvaihe, myrskyvaihe, oppimisvaihe, suoritusvaihe, huipputiimivaihe sekä hajoamisvaihe. Tiimin kehittymiseen vaikuttavat esimerkiksi toimintaympäristöltä saama tuki, jäsenten toistensa tunteminen, asetettujen tavoitteiden selkeys sekä tiimiläisten aikaisempi kokemus tiimityöstä. Tiimitoimintaa voi kehittää koulutuksilla ja tiimivalmennuksilla. (Ulvila, n.d.)

Tiimirooli tarkoittaa tapaa, jolla tiimiläinen toimii tiimissä ja vaikuttaa sen toimintaan. Tiimirooleja ovat verkostoituja, toteuttaja, ideoija, arvioija, asiantuntija, tiimivalmentaja, vauhdittaja, viimeistelijä sekä sovittelija. (Ulvila, n.d.)

Tiimiälyssä on kyse jäsentensä roolien ja vahvuuksien sekä heikkouksien ymmärtämisestä ja hyväksymisestä. Älykkäässä tiimissä osataan yhteistyötä, hyödyntää jäsentensä elekieltä, erilaisia kokemuksia, osaamista sekä yhteisvoimin ratkaista ja hahmottaa ongelmia. (Ulvila, n.d.)

Ristiriitatilanteissa täytyy osata ajatella tiimin parasta laittamalla omat negatiiviset ajatukset ja tunteet sivuun. Omaa käytöstä kannattaa havainnoida, jotta voi olla omalta osaltaan mahdollisimman hyvä tiimiläinen. Kannattaa esimerkiksi pohtia kuinka paljon puhuu ja kuuntelee, suosiiko joitakin tiimiläisiä enemmän sekä onko itsekriittisyys tuttua. Toisen tiimiläisen toimintaan, joka vaikuttaa negatiivisesti tiimin toimintaan on hyvä puuttua heti, vaikka se voi tuntuakin kiusalliselta, jotta ongelmat eivät kasva suuremmiksi. Jos tiimi sopii rakentavan käyttäytymisen pelisäännöt (esimerkiksi negatiivisuuteen puututaan ja tunteita rauhoitetaan) niin kynnys puuttua toisen toimintaan voi olla matalampi. (Ulvila, n.d.)

Hyvän tiimiläisen ominaisuuksia ovat esimerkiksi 100 % panostus, muiden ajattelu, vuorovaikutustaidot, rehellisyys ja suorapuheisuus, luotettavuus, reiluus, ominaisuus tai kysy, jolla täydentää tiimin osaamista, positiivisuus sekä kärsivällisyys. (Ulvila, n.d.)

Huipputiimin tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi jäsenten tasa-arvoisuus, erilaisten ominaisuuksien ja osaamisen hyödyntäminen, tehokkuus ja yhteinen tavoite, sitoutuneisuus sekä muutoskyvykkyys. (Ulvila, n.d.)

Huomiona aihetta luettua oli se, että hyvän tiimiläisen ja huipputiimin ominaisuuden ovat osittain samankaltaisia, joten voisikin todeta, että hyvät tiimiläiset rakentavat hupputiimin. Ylipäänsä tiimien toimintaan liittyvät seikat, kuten ristiriitojen ratkaisut, hyvän tiimiläisen tunnusmerkit ja tiimityö linkittyvät vahvasti elämään muutenkin ja näistä samoista taidoista on hyötyä myös oikeassa elämässä. Voisikin siis todeta, että tiimin toiminta ominaisuuksineen on kuin pienoismalli oikeasta elämästä.

Tiimityötaidot heijastuvat omasta persoonasta. Kaikki me olemme erilaisia, joten toisen vahvuus voi olla toisen heikkous. Tiimiläisten erilaisuus on kuitenkin hyvästä, sillä sen avulla tiimi voi saada loistavia asioita aikaan ja tiimiläiset voivat oppivat ymmärtämään paremmin erilaisia työskentelytapoja ja persoonia.

Kuva 3. (Pixabay, n.d.).

Eräällä ryhmämme jäsenistä on kokemusta tiimityöskentelystä ja hän kokee, että tiimissä on parhaillaan sellaista voimavaraa, joka pitää koko työn mielekkäänä esimerkiksi yhteenkuuluvuuden tunteen vuoksi. Tiimiläisten yhteenkuuluvuuden tunnetta parantaa ja työntekoa motivoi, jos tiimiläiset tekevät yhdessä asioita myös muuhunkin kuin työhön liittyen. Kokemuksestaan hän voisi sanoa, että tiimin tehokkuuteen ja aktiivisuuteen vaikuttaa todella vahvasti esihenkilön tai tiimin johtajan asenne. Hän on se henkilö, johon kaikki usein kulminoituu. Esihenkilökin varmasti pääsee paremmin ja rennommin johtamaan tiimiä, jos tiimiläisten asenne on vastaanottavainen ja avoin sekä tiimiläiset tulevat toimeen keskenään. Näillä asioilla on puolestaan merkitystä ihmisten käsitykseen yrityksestä työnantajana. Meidän ryhmämme jäsen on ollut töissä yrityksessä, jossa työntekijöitä ei sinänsä ollut jaettu tiimeihin, joten silloin helpommin muodostui työryhmän sisällä pieniä porukoita

Eri yrityksessä samalla ryhmäläisellä on kokemusta myös siitä, että työryhmän sisällä työntekijät jaetaan tiimeihin ja hän kokee, että silloin ihmiset ovat enemmän tekemisissä kaikkien tiimiläisten kanssa, eikä synny "kuppikuntia". Ryhmäläisestä on ollut myös ihanaa huomata, että vaikka työyhteisössä on eri tiimejä niin siitä huolimatta kaikki ovat tekemisissä kaikkien kanssa, tiimirajojen yli esimerkiksi tauoilla. Kaikissa työyhteisöissä asiat kuitenkaan eivät ole välttämättä näin hyvin. Huomiona on ollut myöskin se, että jos työyhteisössä tai tiimissä suhtaudutaan asioihin yleensä ottaen positiivisesti, niin se ruokkii positiivisuutta eikä negatiivisuutta pääse niin paljon kertymään. Muiden tiimiläisten tai työryhmän jäsenten asennoitumisella työhön on siis suuri vaikutus. Näin ollen tiimissä kannattaa pyrkiä olemaan positiivinen.

Toisella ryhmämme jäsenistä on kokemusta puolestaan siitä, että koulussa opettajat toimivat usein tiimeissä; on aineryhmän tiimi, juhla- ja tapahtumatiimi, oppilastiimi, arviointitiimi jne. Ryhmämme jäsen on kuulunut ainakin kuuteen erilaiseen tiimiin ja eri kokoonpanoilla. Paras tiimi on ollut se, johon ihmiset ovat itse halunneet tulla eli ovat kiinnostuneita tiimin aiheesta. Tällöin kaikki ovat kiinnostuneita kehittämään koulua yhdessä. Tiimeillä, joihin ihmiset on jaettu esihenkilön toimesta, on ollut paljon enemmän vaikeuksia. Yleensä hommat ovat kasaantuneet muutaman ihmisen tai pelkästään tiiminvetäjän harteille. Tänä vuonna ryhmäläisen koulun jokainen tiimi teki tiimisopimuksen, jossa sovittiin yhdessä hyvin tarkkaan pelisäännöt tiimille, ja jokainen tiimin jäsen allekirjoitti sopimuksen. Tämä on auttanut hurjasti tiimityöskentelyä ja nyt on paljon helpompi toimia yhdessä.

Kolmannen ryhmän jäsenen mielestä uutena työntekijänä voi olla vaikea päästä mukaan erilaisiin jo muodostuneisiin ryhmiin, jos ne ovat kovin tiiviitä ja vakiintuneita. Toisaalta jos koko olemassa oleva porukka tekee eleitä ottaakseen mukaan, voi olla helpompi lähestyä ryhmää kuin jokaista uutta ihmistä erikseen.

Vaikka tiimiläiset voivatkin usein vaikuttaa toimintatapoihinsa ja tuloksen saavuttamiseen, on usein myös rooleja joista päättää suoraan tiimin esimies. Rehellisyys ja avoimuus ovatkin avainasemassa kommunikoinnissa, jotta päästään kaikkia miellyttävään lopputulokseen; silloin myös tiimi on vahvempi kokonaisuus, kun jokainen sen jäsen on sitoutunut ja motivoitunut tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ryhmämme mielestä tulevaisuudessa tiimityön merkitys vahvistuu entisestään ja tiimien toiminta muuttuu enemmän sellaiseksi, että tiimiläiset ottavat enemmän vastuuta ja päätöksiä itsenäisesti.