Johtamisen trendit ja tulevaisuus

Kuuntelin Hyvä paha johtaminen -podcastin jakson Tulevaisuus, tulevaisuuden työelämä ja johtaminen. Koko jakson voisi kiteyttää lauseeseen, kasvetaanko me erilleen? Jaksossa olivat vieraina Karoliina Mellanen ja Perttu Pölönen ja heidän kanssaan keskusteltiin milleniaaleista ja tulevaisuuden johtamisesta. Nykyään on ollut ajatus siitä, että pitää olla tehokas ja nopea työntekijä. Ajatellaan, että ihminen on resurssi, vaikka näin ei ole. Teknologian nopea kehittyminen on saanut ihmisen unohtumaan. Ihminen on ihminen, eikä pitäisi mennä tehokkuus, vaan ihmisyys edellä johtamisen kulttuurissa. Johtamisen ja työntekijän välille tarvitaan parempaa vuorovaikusta ja keskustelua, ihmiskeskeistä johtamista. Kysyttäessä työntekijöiltä, he toivoivat johtamisesta oikeudenmukaisuutta, tavoitteiden ja odotusten selkeyttä sekä hyvinvoinnista huolehtimista. (Annunen & Sahimaa, 2021)

Itse kuuluun myös milleniaali -termin alle ikäni puolesta. Olen täysin samaa mieltä siitä, että nykyään ei enää olla siinä ajatuksessa, että esimies on se joka määrää ja alaiset tottelee. Itse olen työurani aikana arvostanut juuri sellaista esimiestyötä, jossa ollaan samalla tasolla molemmat. Kuunnellaan ja kunnioitetaan toisiamme. Sosiaali- ja terveysala on ollut suuressa myllerryksessä viime aikoina ja koska olen itse sairaanhoitaja, on se myös aiheena kiinnostanut. Jo kauan ennen kuin tämä kaikki saatiin uutisiin, on alalla ollut samat ongelmat. Sijaisia on vaikea saada, työntekijöiden on joustettava ja tehtävä tuplavuoroa, esimiestyö on heikkoa, puhumattakaan niin sanotusta ylemmästä johdosta. Mikä sitten näihin ongelmiin auttaisi? Uskoisin, että parempi vuorovaikutus työntekijöiden ja johdon välillä, työntekijöiden osallistaminen suunnitteluun sekä tietenkin palkka. Ymmärrän kyllä sen, että tilanne ei ole helppo esimiehille eikä työnantajillekaan. Laki määrää hoitajamitoituksen, yksityisiä hoivakoteja on vaikea saada kannattavaksi isojen henkilöstökulujen ja siihen nähden pienien asiakasmaksujen takia. Näkemykseni tilanteesta on se, että olemme tulleet pattitilanteeseen ja sen ratkaisemisen seuraaminen tulee olemaan mielenkiintoista.

Suomessa on vanhollinen ajatus siitä, että pätevyyden saa iällä, ei koulutuksella ja asiantuntijuudella. Tulevaisuuden johtamisessa täytyisi ymmärtää se, että nuorilla voi olla jotain arvokasta. Heiltä voi oppia ja he voivat olla oman alansa asiantuntijoita. Podcastissa korostettiin sitä, että koska maailma on muuttunut ja kehittynyt vauhdilla, niin viisikin vuotta ikäerossa ihmisten välillä on jo paljon. Kasvetaanko me erilleen tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa? Onko kuilu kasvanut eri ikäpolvien välillä jo liian suureksi? Tulevaisuudessa tulisi osata käyttää vanhempien ihmisten kokemusta sekä nuorten uusia ajatuksia. Olisi tärkeää monipuolistaa ihmisjoukkoa, joka osallistuu keskusteluihin yrityksen tulevaisuudesta. Tulevaisuuden johtajalta kaivataan kanssakulkijaa, palvelevaa johtamista sekä jalkautumista työntekijöiden luokse. Ihmislukutaito on tärkeää tulevaisuuden johtajalta, pitää osata kehittää työntekijöitä ja olla heille tiimin vetäjä. (Annunen & Sahmiaa, 2021)

Henkilöstöjohtaminen ei ole vain johtamista, vaan se on myös työntekijän mielikuvien, toiveiden, pelkojen ja haaveiden kanssa tekemistä olemista. Henkilöstöjohtamisen tulisi olla tavoitteiden asettamista, toiminnan ohjausta ja organisointia sekä päätöksentekoa tulevaisuutta ajatellen. Hyvä ja menestyksellinen johtaminen edellyttää hallinnollisia toimintatapoja, yrityksen liiketoiminnan ymmärrystä ja strategisen ajattelun lisäksi myös psykologista ymmärrystä. (Helsilä & Salojärvi, 2009) Ryhmässämme nostettiin tärkeäksi esihenkilöiden ja johtamisen tärkeys työhyvinvoinnin kannalta. Heillä on suuri vaikutus työntekemisen motivaation sekä ajattelutapaan työtä kohtaan. Ryhmässämme pidettiin tärkeänä sitä, että työntekijät tulevat kuulluksi ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin työssään. On huomattu, että työntekijöiden hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota ja tämän tulisi olla osa kaikkien johtajuutta eri työyhteisöissä.  

Olen itse ollut työpaikassa, jossa kauan talossa olleet ja samoja töitä tehneet ovat kohdanneet nuoren, vasta alalle tulleen, huonosti. Ei olla vastattu kysyttäessä, ei tulla auttamaan, jos apua pyytää ja kun vihdoin sitä apua saa, niin huonoudestasi olet kuullut. Mistä se on johtunut? Ehkä uusi taloon tullut koetaan uhkana. Ei ymmärretä sitä, että sillä juuri vastavalmistuneella on se uusin tieto ja taito koulutuksen kautta. Yhdistämällä kauan talossa olleiden kokemus ja nuoren uusin tieto alalta, saataisiin kehitettyä yrityksen toimintaa. Samassa työpaikassa ollut esimiestyö oli taas parasta, mitä olen koskaan kokenut. Siellä sai vaikuttaa työvuoroihinsa, joka vuorotyössä on aika oleellinen asia työhyvinvoinnin kannalta. Esimies teki samoja töitä, kuin me muutkin, joten hän pysy koko ajan tilanteen tasalla siitä, missä yrityksessä mennään. Samalla hän mahdollisti muita osallistumaan suunnitteluun ja toteutukseen yrityksen kehittyessä ja mennessä eteenpäin. 

Haastattelin Henri Heikkilää, joka on työskennellyt useamman vuoden esimiestehtävissä eri yrityksissä. Seuraavat kappaleet on koostettu hänen haastattelustaan. Esimiestyötä joutuu nykyään ajattelemaan laajemmassa näkökulmassa kuin esimerkiksi 5 vuotta sitten. Esimiestyö on kehittynyt paljon jo senkin puolesta, että työntekijöiden oikeudet ovat osittain muuttuneet sekä se, että työntekijöillä on nykyään suurempi tietoisuus omista oikeuksistaan. Esimiestyön kehittyminen on hyvä asia, koska tällä saadaan tehokkaampi ja laadukkaampi lopputulos. Heikkilä kokee, että työntekijöiden osallistaminen työnsuunniteluun ja työntoteutuksen suunnitteluun on kehittänyt toimintaa merkittävästi parempaan suuntaan. Heikkilä toimii vahvasti henkilöjohtamisen kautta ja hän kokee, että jokaisella on oikeus tuoda mielipiteensä esille ja tulla kuulluksi asian vakavuudesta riippumatta. Tällä toimintatavalla Heikkilä on kokenut, että työn tuloksesta saadaan paras mahdollinen sekä työyhteisön ilmapiiri ja yhteistyö on parantunut. Heikkilä korostaa myös sitä, että esimiehen on tärkeää ymmärtää se, että jokainen työntekijä on ihminen ja jokainen ihminen on erilainen. Tässä esimiestyön tärkeimmät työkalut ovat tasapuolisuus, luotettavuus ja avoimuus. (H. Heikkilä, henkilökohtainen tiedonanto, 21.9.2021)

Esimiestyön vastuut ovat myös lisääntyneet jonkin verran viimevuosien varrella. Heikkilä uskoo, että tulevaisuudessa esimiestyö tulee entisestään kehittymään ja että esimiestyön kouluttamiseen tullaan panostamaan entistä enemmän. Esimiestyön tulee muuttua muun maailman mukana ja koulutuksen näin ollen myös. Heikkilä uskoo, että esimiesten ominaisuuksia tullaan varmasti myös tulevaisuudessa pohtimaan tarkemmin tehtävien vaatimusten mukaan, eli johtamistyylien perusteella. Heikkilä myös kokee, että esimiesten on oltava vielä enemmän moniosaajia johtamistyylien saralla. Esimiehen tehtävät tulevat joltain osin vaikeutumaan tulevaisuudessa, koska työ tulee olemaan enemmän näkyvillä ja tarkasteluiden alla. Tämä johtuu Heikkilän mielestä suurimmalta osin siitä, että maailma kehittyy esimiestyötä ja koulutusta nopeammin. (H. Heikkilä, henkilökohtainen tiedonanto, 21.9.2021)